-Rikkidirektiivi on epäonnistunut jo syntyessään, tyrmäsi asiantuntija Matti Spolander teknologiateollisuus ry:stä.

 

-Suomen vientiteollisuudelle uudistus merkitsee 150 miljoonan euron lisälaskua vuodessa. Sitä ei voida kuitenkaan laskuttaa keneltäkään. Vastaavia rajoitteita ei pitäisi tehdä vain rajoitetuilla maantieteellisillä alueilla. Direktiivien sijaan tulisi kehittää aluksia, joilla on kohtuullinen polttoaineenkulutus, hän jatkoi.

 

Ilmastotutkija Markku Kulmalan mielestä uudistus on oikeansuuntainen. Rikkipäästöjen pienentäminen vähentää happosateita ja parantaa arktisten alueiden tilaa. Vaikutuksia on jo näkyvissä.

 

-Yksi rikkidirektiivi ei ratkaise asiaa. Ilmaston ja terveyden kannalta rikkipäästöjen vähentäminen ei ratkaise kaikkea, vaan kokonaisuus on aina kompleksisempi. Tutkimustietoa tarvitaan edelleen lisää, Kulmala muistutti.

Paneelikeskusteluun osallistuivat professori Maija-Riitta Hirvonen (Itä-Suomen yliopisto), professori Markku Kulmala(Helsingin yliopisto), Matti Spolander (Teknologiateollisuus ry), Juha T. Laukka (Metso Power Oy) ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

 

Katse Kiinaan

Seminaarissa keskusteltiin myös siitä, miten suomalaista huippuosaamista aerosolialalla tulisi hyödyntää ja kaupallistaa. Hiukkasfoorumin puheenjohtajan Markku Rajalan mielestä Suomen tulisi katsoa erityisesti Kiinaan, koska urbanisaatio etenee siellä voimakkaimmin. Lähivuosina maasta löytyy jo 200 miljoonakaupunkia.

-Suomalaisten tulisi myydä ulkomaille ennen kaikkea osaamista ja palveluja, ei yksittäisiä teknisiä ratkaisuja. Yhteistyö suomalaisten ja kiinalaisten kesken on välttämöntä. Kiinasta tulee tulevina vuosina maailman suurin innovaatiokeskittymä, hän sanoi.

Hiukkasfoorumin syysseminaari järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä Suomen aerosolitutkimusseuran kanssa. Osallistujia tapahtumassa oli yli 80.